Blogi 2019
22. syyskuuta 2019
Änäkäinen
Perjantaina töiden jälkeen suuntasimme matkailuauton keulan taas kohti Lieksaa. Tällä kertaa retkikohteena oli aivan itärajan tuntumassa sijaitseva Änäkäisen alue, joka tarjoaa upeita retkeily- ja kalastusmahdollisuuksia, mutta samalla panssariesteiden ja juoksuhautojen keskellä on mahdollisuus tutustua myös sotiemme historiaan.
Yövyimme Syväjärven rannalla, jossa on ihan merkitty paikka karavaanareille. Aamukävelyllä kävin Unton kanssa kiertämässä Saarijärven eli Änäkäisen.
Hiljaiseksi vetää kauniilla maisemillaan, mutta myös historiallaan.
29. elokuuta 2019
Viisaasti vesillä
Unto pääsi pitkästä aikaa veneilemään Pyhäselälle. Kävimme myös paistamassa makkaraa Ahosaaressa.
Huomaathan kuvassa hienot pelastusliivit!
10. elokuuta 2019
Aika on mun mennä pois...
Halolan Ökkitökki "Onni" 13.5.2007-10.8.2019
Tuntuu käsittämättömältä, että rakas ystävä on nyt poissa. Vielä puoli vuotta sitten Onni oli niin hyväkuntoinen, että vieraat ihmiset luulivat sitä nuoreksi koiraksi. Maaliskuun lopulla Onnilla todettiin yllättäen vaikea munuaisten vajaatoiminta, jonka ennuste oli erittäin heikko. Puhuttiin jopa vain viikosta elinaikaa. Sen jälkeen Onnin vointi alkoi heikkenemään ja lenkit lyhenemään. Muuten liikkeet olisivat olleet vielä reippaat ja jalat olisivat toimineet, mutta munuaisten vajaatoiminnan rasittama sydän alkoi vähitellen väsyä. Onni jaksoi kuitenkin hyvin vielä kevään ja kesän lyhyitä lenkkejä tehden, mutta elokuussa voimat heikkenivät ja väsymys vei voiton, joten tuli aika raskaiden päätösten.
Se oli maailman hienoin koira. Miun paras ystävä.
Mun sydämeni tänne jää
(Säveltäjä: V.Samuli / Sanoittaja: J.Vainio)
Mun sydämeni tänne jää
Kun aika on mun mennä pois
Syystuuli vaan soi lauluaan
Kuin kaiken tietää vois
Mun sydämeni tänne jää
Aina asuinpaikalleen
Vaik' itse saan vain viivähtää
Kesäiltaan viimeiseen
Kun mennyt oon, niin kuulet
Vain kuiskeen rantamainingin
Jos uskot enemmän, kuin luulet
Siinä sua tervehdin
Sä kevään näät taas kerran
Ja kuulet laulut lintujen
Jos herkistyt ees hetken verran
Silloin ymmärrät sen
Mun sydämeni tänne jää
Se lähelläsi aina on
Sen tavoitat, jos haluat
Vaik' maa ois lauluton
Mun sydämeni tänne jää
Aina asuinpaikalleen
Vaik' itse saan vain viivähtää
Kesäiltaan viimeiseen
Sä kevään näät taas kerran
Ja kuulet laulut lintujen
Jos herkistyt ees hetken verran
Silloin ymmärrät sen
Mun sydämeni tänne jää
Se lähelläsi aina on
Sen tavoitat, jos haluat
Vaik' maa ois lauluton
Mun sydämeni tänne jää
Aina asuinpaikalleen
Vaik' itse saan vain viivähtää
Kesäiltaan viimeiseen
15. heinäkuuta 2019
Pojat ulkomailla
Pojat pääsivät vielä vanhoilla päivillään ensimmäistä kertaa ulkomaille kera talvella hankittujen uusien hienojen passien, kun kävimme asuntoautoilemassa Norjassa. Olen kiitollinen, että Onnikin jaksoi olla vielä hyvin matkassa mukana ja saimme yhdessä kokea tämän matkan. Yhteinen aika on kultaakin kallimpaa ja jokainen päivä antaa aihetta kiitollisuudelle.
13. toukokuuta 2019
Onni tänään 12 vuotta
Meidän vanha herra Onni täyttää tänään jo 12 vuotta. Paljon onnea rakkaalle! Nautitaan jokaisesta yhteisestä päivästä, jonka vielä saamme viettää yhdessä tämän rakkaan ja uskollisen ystävän kanssa.
Yhteinen aika ei ole ikinä itsestäänselvyys, mutta tänä keväänä saimme siitä karulla tavalla muistutuksen. Onni sai maaliskuun lopulla diagnoosin vaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta ja ennuste oli erittäin huono. Tällä hetkellä Onnin vointi on kuitenkin suhteellisen hyvä. Onni jaksaa ulkoilla mielellään ja joskus jopa kiusata velipoikaakin. Myös ruoka ja vesi maistuvat normaalisti, ja pahoinvointiakaan ei ole ollut erikoisruokavalion aloituksen jälkeen. Jatkoajalla elämme, päivän kerrallaan.