11. joulukuuta 2011
Tänään kävin poikien kanssa lähimetsissä etsiskelemässä uusia reittejä, joihin voisimme tallata polkuja talveksi. Monta kertaa osuimme huonokulkuisille alueille, joissa oli lähes läpipääsemätöntä ryteikköä ja/tai syviä ojia, mutta loppujen lopuksi onnistuimme kartoittamaan suhteellisen hyväkulkuisen uuden reittivaihtoehdon talven metsäretkiä varten. Tässäpä sitä onkin taas tallaamista, kun meinataan pitää kaikki polut kävelemällä auki läpi talven.
10. joulukuuta 2011
Syksyn aikana kävimme Unton kanssa ahkerasti noutajien treeneissä. Ihan jokaisella kerralla emme päässeet osallistumaan, mutta olimme kuitenkin mukana menossa peräti kymmenellä kerralla kolmestatoista. Pääsääntöisesti treenit menivät tasaisen hyvin, vaikka ihan kaikkia meille uusia liikkeitä me ei vielä osatakaan. Unton kanssa on kuitenkin helppo käydä koulussa, koska Unto hallitsee kaikesta energiasta huolimatta myös rauhoittumisen jalon taidon ja vieraisiin koiriinkin se suhtautuu alkuvaiheen pienestä uteliaisuudesta huolimatta rauhallisen välinpitämättömästi.
21. lokakuuta 2011
Silmätippakuuri alkaa nyt olemaan lopuillaan ja silmä näyttää aivan normaalilta. Kaikki pienestä pintavauriosta johtuneet ärsytysoireet katosivat silmätippakuurin aloittamisen jälkeen sen verran nopeasti, että tiistaina olimme jo mukana touhuamassa koulutuskentällä. Tällä kertaa meidän arkitokon ryhmässä oli harmillisen vähän osallistujia, vain kaksi koiraa Unton lisäksi. Unton kanssa oli tuttuun tyyliin helppo ja mukava olla treeneissä mukana, vaikka ihan kaikkia meille uusia asioita me ei vielä osattukaan. Aivan ihana pieni koululainen
15. lokakuuta 2011
Tiistaina kirjoittelin nappisilmistä ja silmäaiheella jatketaan tänäänkin. Tänään kävimme Kivuttomalla päivystyksessä, koska Unton silmä rähmi ja punoitti, lisäksi alaluomi lurpotti hieman. Silmässä oli pieni pintavaurio, haava, jonka hoidoksi saimme silmätippakuurin. Todennäköisesti silmään oli raapaissut joku pieni risu tai heinänkorsi metsässä, tai sitten Onnin kynsi leikin tiimellyksessä. Näissä silmäasioissa voisi helpostikin käydä todella huonosti, joten onneksi Untolla oli onnea matkassaan ja silmässä ei ollut mitään pahempaa. Nyt vain toivotaan, että silmä paranisi hyvin tällä silmätippakuurilla!
11. lokakuuta 2011
Tänään oli taas treenit ja illan ohjelmassa oli pääasiassa kohtaamisia ja ohituksia erilaisten seuraamisharjoitusten muodossa. Kontaktissa mukana kulkeminen ja seuraaminen on pikku-Unton vahvuus treenikentällä, joten kontakti säilyi oikein mallikkaasti harjoituksesta toiseen. Lisäksi teimme luoksetuloharjoituksia, jotka halusin tehdä varman päälle, eli koulutusohjaaja piti varmuuden varalta hihnasta kiinni, vaikka käskytinkin Unton odottamaan ihan normaalisti. Hyvinhän se sujui ja todennäköisesti olisi mennyt loistavasti ilman varmistelujakin. Itse olin oppinut jo vähän napakkuutta tuohon jättämiseen, joten Unto pysyi hyvin odottamassa ja luoksetulokäskyn saatuaan juoksi vauhdikkaasti luokseni. Tästä on hyvä jatkaa taas kohti seuraavia treenejä!
9. lokakuuta 2011
Eilen säikäytti sen verran pahasti, että tuli ihan itku! Unto aristi eilen vasenta etujalkaansa ja sen jalan osalta mieleen tuli tietysti heti kauhukuvat siitä vanhasta bicepsjänteen vammasta. Siinä sitten itkun sekaisin tuntein aloin tutkimaan jalkaa ja onneksi aristuksen syyksi paljastui vain pieni haava polkuanturassa! Nyt voi todellakin sanoa, että vain ja onneksi, koska tuo ensimmäiseksi mieleen tullut kauhukuva säikäytti sen verran pahasti. Unto aristi tassua pienen anturahaavan takia vain yhtenä päivänä, joten selvisimme todellakin pelkällä säikähdyksellä!
4. lokakuuta 2011
Ollaan Unton kanssa treenailtu nyt kuukauden verran noutajaporukassa ja tänäkin iltana oltiin kentällä. Tällä kertaa treenasimme yhdistetyssä arkitokon ja kisaamaan tähtäävien ryhmässä, koska osallistujia oli kentällä normaalia vähemmän. Illan ohjelmassa oli erilaisia aktivointiharjoituksia, lelulla palkkaamista, perusliikkeitä, paikallaoloa ja luoksetuloa. Harjoitukset olivat yhdistetystä ryhmästä huolimatta sopivan helppoja ja me Unton kanssa pysyttiin oikein hyvin muiden mukana. Ainoastaan paikallaolon teimme helpotettuna versiona eli erittäin lyhyellä ajalla ja lyhyellä matkalla. Illan saldona oli paljon uutta oppia ja onnistumisen elämyksiä, joten kyllä taas kannatti mennä kentälle!
6. syyskuuta 2011
Tänään alkoivat Pohjois-Karjalan Noutajakoirayhdistyksen syyskauden tokotreenit ja kyläkoulussa ensimmäiset oppinsa saanut opinhaluinen maalaispoika Unto suuntasi kuononsa kohti Salpakadun varikkoa. Osallistuimme arkitokon ryhmään, jossa oli ainakin nyt ensimmäisellä kerralla yllättävän vähän osallistujia. Ennen koulutuksen alkua intoa tuntui riittävän ja treeniliivin taskussa olevat makupalat houkuttivat enemmän kuin laki sallii, mutta treenit sujuivat kuitenkin ihan hyvin. Tänään harjoittelimme kontaktia, luoksetuloa ja seuraamista erilaisten harjoitusten avulla. Seuraamisen alkeet alkaakin jo olla hyvin muistissa ja kontakti säilyi mielestäni hyvin myös kohtaamisissa ja pujottelussa. Malttamattomuutta esiintyi lähinnä makupalalla palkkaustilanteessa ja joissain tilanteissa pelkkä rauhallinen kehu toimiikin paljon paremmin palkkana. Mutta kivaa oli ja näillä eväillä jatketaan syyskauden treeneissä!
17. elokuuta 2011
Nyt on PyKyn kuuden kerran arkitottelevaisuuskoulutusten jakso ohi. Kolme kertaa treenattiin Lemmenlavalla ja kolme kertaa Niittylahdessa. Viimeisellä koulutuskerralla Rally-tokoiltiin Niittylahdessa ja oli kiva päästä tutustumaan tähän meille uuteen lajiin. Nyt muutama viikko taukoa ja sitten pääsemme treenaamaan Pohjois-Karjalan Noutajakoirayhdistyksen koulutuksiin!
9. elokuuta 2011
Tänään kävimme poistattamassa Onnin tassusta tikit Kivuttomalla. Onni antoi poistaa tikit kiltisti ja haava oli parantunut todella hyvin. Nyt vielä muutama päivä sisällä kaulurin käyttöä ja ulkoilun ajaksi tassun suojaamista, ja sitten voidaan elellä taas normaalia elämää. Jeij!
13. heinäkuuta 2011
PyKyn kesän arkitottelevaisuuskoulutukset alkoivat taas pyörimään, joten illalla suuntasimme auton keulan kohti Lemmenlavaa ja Unto pääsi pitkästä aikaa koirakouluun. Unto oli kyllä kiinnostunut toisista koirista aikaisempaa enemmän, mutta kivasti sain aina huomion itseeni suoritusten aikana. Tällä kertaa illan opetuksessa keskityttiin pääasiassa seuraamiseen erilaisten harjoitusten avulla, mutta samalla saimme harjoitella montaa muutakin hyödyllistä taitoa.
29. kesäkuuta 2011
Onni kävi heti aamulla rokotuksilla Kivuttomalla. Sain olla ylpeä tuosta pojasta, kun se osasi käyttäytyä hyvin ja tervehti eläinlääkäriä rauhallisen hillitysti. Saatiin ihan kehut eläinlääkäriltä! Pöydälle meno on ollut meille aina vaikea paikka ja yleensä Onni on jouduttu nostamaan sinne, mutta tällä kertaa Onni yllättäen hyppäsi pöydälle rauhallisen itsevarmasti heti ensimmäisellä käskyllä. Olipas kiva käydä eläinlääkärissä viisaan Onnin kanssa :)
22. kesäkuuta 2011
Jaahas, taitaa olla taas aika kirjoitella kuulumisia, vaikka ei meille oikeastaan mitään ihmeellistä kuulu. Edellisen blogimerkinnän jälkeen on retkeilty ja tietysti käyty uimassa lukemattoman monta kertaa. Muutamia retki- ja uimakuvia olen myös lisännyt galleriaan. Tällä hetkellä lomaillaan ja odotellaan kesän treenien alkamista (arkitottelevaisuus).
Onnin kanssa treenaaminen on viime aikoina jäänyt todella vähiin ja sen kyllä huomasi tänä aamuna, kun pitkästä aikaa nähtiin koira aamulenkillä. Ei myö rähisty, eikä mitään sellaista, mutta intoa ja energiaa olisi ollut vaikka muille jakaa, kun pojat olisivat halunneet tutustua tarkemmin tuohon vastaantulijaan! Kyllä hävetti, mutta tämä oli hyvä potku omille persuksille, joten pakkasin pojat auton kyytiin ja käytin poikia kävelyllä kylällä. Kaupunkikävelytykset hoidin yksitellen, koska halusin varmistaa harjoitusten onnistumisen ilman, että pojat vain innostaisivat toinen toistaan. Ihan kivasti meni molemmilla ja jopa Onnikin sai onnistuneita suorituksia (yhdestä epäonnistuneesta ohituksesta huolimatta). Pitääkin loman aikana käydä useammin kylällä, kun täällä meillä maaseudulla saattaa mennä useita kuukausia ilman toisten koirien kohtaamista.
Illalla kävimme treenaamassa noutoja Vuoniemessä. Pikku-Unto rrrrrakastaa vettä enemmän kuin äly sallii, joten Unton osalta otetaan treeneissä pari askelta taaksepäin ja vahvistetaan palautuksia kuivalla maalla. Onni saa taas hieman yllättäen kiitokset varmoista palautuksista.
7. toukokuuta 2011
Tänään teimme kevään ensimmäisen retken Ukonlammen kauniille rannalle ja sehän tarkoittaa sitä, että poikien uimakausi on nyt virallisesti aloitettu! Onni keskittyi mieluummin rannalla tai rantavedessä juoksenteluun ja varsinainen uiminen jäi Onnin osalta vähiin. Onni kyllä tykkää vedestä ja uimisesta, mutta ilman noudettavaa uimamatkat jäivät tälläkin kertaa vain lyhyisiin pyörähdyksiin rannan läheisyydessä. Unto sen sijaan uiskenteli ihan oma-aloitteisesti pitkiäkin matkoja. Olipas kiva uimaretki!
Unton päiväohjelmaan kuului lisäksi 1,5 tunnin kävelylenkki kaupungissa. Tavoitteenamme oli harjoitella ohituksia, mutta harmillisesti liikkeellä oli yllättävän vähän koiria. Koko pitkän lenkin aikana näimme vain kuusi koiraa. Kaupunkikävely sujui kuitenkin kokonaisuutena oikein hyvin.
21. huhtikuuta 2011
Allekirjoittanut aloitti kevätloman ja ensimmäisen lomapäivän ohjelmassa oli Unton rokotukset. Unto tykkää käydä eläinlääkäriasemalla ja häntä alkoi heilumaan heti, kun Unto tunnisti oman eläinlääkärinsä. Painoa pojalla oli 31kg ja Unton eläinlääkärin mukaan poika on oikein sopusuhtainen. Olen täysin samaa mieltä!
3. helmikuuta 2011
Kävimme Unton kanssa virallisissa lonkka- ja kyynärkuvissa. Lonkissa on ehkä pientä väljyyttä, mutta muuten nivelet olivat hyvin muotoutuneet ja nivelpinnat olivat siistit.
Nyt vain odottelemme virallisia tuloksia kennelliitosta, mutta meille on tärkeintä, että kuvissa ei näkynyt mitään hälyttävää!
29. tammikuuta 2011
Tänään Unto pääsi pitkästä aikaa treeneihin, kun suuntasimme auton keulan jo heti aamulla kohti agihallia. Aamupäivän treeniohjelmassa oli agilityä ja iltapäivä treenattiin tokoa/tottista. Tuolle miun pienelle peräkammaripojalle teki todella hyvää päästä pitkästä aikaa treeneihin näkemään ihmisiä ja vieraita koiria. Aluksi Untolla riitti intoa ja kiinnostusta muita koiria kohtaan, mutta iltapäivän treeneissä tuosta pikkujätkästä kuoriutui jo yllättävän fiksu kaveri (ainakin kun ottaa huomioon miten vähän me on harjoiteltu kotona).
Agilityssä treenasimme vain muutamia yksittäisiä esteitä, koska Unto pelkäsi tosi paljon esteitä, joille olisi pitänyt kiivetä. Harjoittelimme kuitenkin omaksi iloksemme helpompia esteitä eli putkea, pussia, keppejä ja vähän hyppyesteitäkin. Agilityä treenataan jatkossakin näillä muutamalla esteellä, mutta agility tulee olemaan meille vain kiva tapa parantaa yhteistyötä.
Tokossa harjoittelin Unton kanssa seuraamisen, luoksetulon ja paikallaolon alkeita. Tokotreeneissä Unto oli helppo motivoida tekemiseen ja kontaktia alkoi löytymään yllättävän kivasti, joten nyt tuli ihan uutta intoa harjoitella näitä asioita kotona ennen seuraavia tottistreenejä!
Tähän asti olen aina käyttänyt koulutuksissa pitkää nahkaista monitoimihihnaa, joka on aivan loistava hihna lenkkeillessä. Nyt kuitenkin huomasin, että tuo pitkän hihnan käsittely oli yllättävän vaikeaa koulutustilanteessa. Sain lainata lyhyttä koulutusliinaa ja voin melkein vannoa, että hihnan kanssa säheltäminen väheni huomattavasti. Nyt pitää käydä itsellekin ostamassa lyhyt (vain 1m pitkä!) koulutusliina.
1. tammikuuta 2011
Sirppimäentien uusi vuosi aloitettiin talvisäässä retkeilyn merkeissä. Pakkasimme eväsreput ja suuntasimme poikien kanssa askeleemme Pyhäselän jäälle. Talviretkeen kuului oleellisena osana makkaranpaistoa Ahosaaren laavulla. Makkara ja lämmin glögi maistui uskomattoman hyvältä!