11. syyskuuta 2012
Syksyn tultua treeni-innostus kasvoi siinä määrin, että päätin hieman yllättäen ilmoittautua koirakouluun Onnin kanssa. Olisin melkein voinut vannoa, että on täysin tuhoon tuomittu ajatus palata koirakouluun Onnin kanssa, joka on osallistunut treeneihin viimeksi kolme vuotta sitten. Puhumattakaan siitä, että kotona tapahtuva takapihatokoilukin on jäänyt lähes olemattomiin. Niin, voisihan sitä luulla, mutta ensimmäisten treenien jälkeen voin vain todeta, että totuus on joskus taruakin ihmeellisempää ja Onnikin voi yllättää!
Tänään osallistuimme noutajien kenttäkoulutukseen ja tarkemmin sanottuna meidän ryhmänä oli arkitoko. Illan harjoitusten teemana oli tällä kertaa luoksetulo ja sehän sopi meille tosi hyvin, koska luoksetulo on aina ollut meidän Onnin vahvuus. Lähtötilanne huomioiden meidän treenit menivät hyvin ja tuli ihan oikeasti tunne, että Onnin kanssa on tosi kiva tehdä yhteistyötä. Pientä alkukankeutta toki oli kentälle mennessä varsinkin kun allekirjoittanut jännitti ennen treenejä ihan hirvesti, mutta lähtötilanteemme huomioiden saatiin tosi nopeasti hyvä ote treenaamiseen ja luoksetuloharjoitukset sujuivat oikein hyvin. Nyt vain odottelemaan seuraavia treenejä!
30. heinäkuuta 2012
Tänään kävimme hellepäivän päätteeksi uimassa Nivassa. Pojat pääsivät hyppimään venelaiturilta ja erityisesti Unton vauhdikkaat loikat olivat hauskaa katseltavaa. Dummyjen perään hyppimisen lisäksi Unto hyppi laiturilta ihan vain pelkästä hyppimisen ilosta. Korkealle ja pitkälle suuntautuneista loikista olisi voinut antaa tyylipisteitä täyden kympin verran, joten harmittaa ettei kamera ollut mukana. Onni meni laiturilta veteen paljon varovaisemmalla ja rauhallisemmalla tyylillä.
28. heinäkuuta 2012
Tajusin toissapäivänä, että edellisestä kaupunkikävelystä on ihan hirveän pitkä aika, joten eilen ja tänään kävin Unton kanssa kävelemässä Reijolassa. Onni-herra sai näillä kerroilla jäädä kotiin. Toiveena oli tietysti, että kohtaisimme Unton kanssa mahdollisimman paljon koiria ja saisimme pitkästä aikaa virkistää muistiamme ohituskäyttäytymisen osalta. Täällä meillä Suhmurassa tulee todella harvoin vastaan koiria ja ihmisiä, joten kotinurkilla ei näitä perustaitoja pääse juurikaan harjoittelemaan. Olen myös huomannut, että aivan kotimme lähialueilla pojat ovat paljon kiinnostuneempia kaikista harvoin kohtaamistamme tiellä liikkujista (niin koirista kuin ihmisistäkin), joten neutraalissa ja hieman vilkkaammassa ympäristössä liikkuminen tekee vain hyvää silloin tällöin. Perjantai-illan kävelyllä näimme vain kolme koiraa ja varsinaisia suoraan kohtaamisia ei päästy tekemään yhtään. Lauantaina aamulla meillä oli hieman parempi tuuri ja puolentoista tunnin lenkin aikana saimme tehtyä kuusi ohitusta, joista viisi meni täydellisesti kontaktissa vierellä seuraten. Hyvä Unto! Myönnän kyllä, että vältimme suosiolla vaikeimmat tilanteet ja emme edes lähteneet kapeille poluille kokeilemaan onneamme, mutta pitkän tauon jälkeen pidän oikein hyvänä, että ohittaminen sujuu parin metrin etäisyydellä kontaktissa. Ohituksiamme helpotti kyllä huomattavasti, kun vastaantulevat koirat yhtä lukuunottamatta olivat rauhallisia ja hyväkäytöksisiä ohittajia.
23. kesäkuuta 2012
Tänään juhannuspäivänä teimme poikien kanssa päiväretken Patvinsuon kansallispuiston upeissa maisemissa. Lähdimme matkaan Suomunjärven rannalta Kurkilahdesta, patikoimme pitkospuita pitkin halki Patvinsuon ja kävimme kääntymässä Koitereen rannalla Majaniemessä, josta palasimme samaa reittiä takaisin. Yhdensuuntainen matka oli noin 8 kilomertiä, eli yhteensä matkaa kertyi peräti 16 kilometriä.
2. kesäkuuta 2012
Allekirjoittanut aloitti neljän viikon kesäloman ja tänään kävimme mökillä saunomassa ja poikia uittamassa. Tuo meidän Unto on oikea hurjapää hyppiessään järveen! En meinannut pysyä kameran kanssa perässä, koska nämä upeat loikat tulevat aina niin äkkiä. Kaikkein vauhdikkaimmat ja hauskimman näköiset loikat jäivät siis valitettavasti ikuistamatta, mutta tässä edes yksi kuva sivuilla vierailijoiden iloksi. Tämän kuvan välityksellä haluamme toivottaa kaikille Onnin ja Unton ystäville oikein vauhdikasta kesää!
Ilmojen halki käy noutajan tie, ylitse maan ja veen!
22. toukokuuta 2012
Tänään illalla ajelin poikien kanssa kyläilemään Kaarinan ja kahden portugalinvesikoiran, Ronjan ja Rapidon, luokse. Onni ja Unto olivat aluksi tuttuun tyyliin innokkaita ja energisiä, mutta lähdettyämme metsälenkille meno rauhoittui melko nopeasti. Lenkkimaastot olivat todella upeat ja pääsimme ihastelemaan myös kukkivia rentukoita. Kiitokset lenkkiseurasta!
13. toukokuuta 2012
Meidän rakas Onni täyttää tänään vuosia ja juhlii jo viidettä syntymäpäiväänsä. Kylläpäs aika rientää nopeasti! Muistan vieläkin sen onnentunteen, kun sain viisi vuotta sitten viestin, jossa kerrottiin pentujen syntyneen. Mieleltään Onni on ikuinen pikkupentu ja hitaasti aikuistuva pojankoltiainen, mutta vähitellen Onnissa alkaa jo olla havaittavissa myös tietynlaista elämänkokemuksen tuomaa viisautta ja rauhallisuutta. Syntymäpäivän kunniaksi herkuttelemme maksalaatikkokakulla, jota koristaa iän oikeuttama määrä nakkikynttilöitä.
19. helmikuuta 2012
Aikainen koira enemmän raksuja nappaa, vai miten se nyt menikään. Sunnuntaista huolimatta heräsimme aamulla aikaisin ja pojat pääsivät käymään jo ennen auringonnousua yli tunnin metsälenkillä montun maastossa. Käveltiin enimmäkseen tuttuja polkuja pitkin, mutta poikettiin välillä myös umpihankeen.
Metsälenkin jälkeen pakkasin pojat auton kyytiin ja lähdin pitkästä aikaa käyttämään poikia kaupunkikävelyllä. Kaupunkikävelytykset hoidin jälleen kerran yksitellen, koska halusin varmistaa ohitusten onnistumisen pitkän tauon jälkeen. Meillä täällä Suhmurassa vastaantulijoita on sen verran harvoin, että poikien kanssa ei ole ollut mahdollista harjoitella tätäkään perusasiaa pitkään aikaan. Harjoituksen puutteesta huolimatta molempien poikien noin 40 minuutin kaupunkikävelyt sujuivat oikein hyvin. Lieneekö johtunut kylmästä tuulesta vai aikaisesta aamusta, että vastaantulijoita oli kuitenkin harmillisen vähän.
12. helmikuuta 2012
Sunnuntaipäivä valkeni aurinkoisena, joten pakkasimme eväsreput ja ajoimme autolla Suhmuran rantaan, josta lähdimme kävelemään Pyhäselän jäälle ja tarkemmin sanottuna Ahosaaren laavulle. Laavulla herkuttelimme kahvilla, mehulla ja tietysti myös nuotiolla paistetulla makkaralla.
15. tammikuuta 2012
Tänä talvena koiraväen ykköslaji taitaa olla potkukelkkailu, joten pitihän meidänkin aloittaa potkukelkkailu. Harrastusvälineenä meillä on ihan vain halpa ja tavallinen potkukelkka, johon on hankittu lisävarusteena leveät hankijalakset. Nyt harjoittelun alkuvaiheessa potkuttelen poikien kanssa yksitellen ja viikonlopun harjoittelujen jälkeen vauhtilaji on alkanut sujua jo oikein hyvin. Erityisesti Onni ansaitsee erityiskiitokset hallittavuudesta, mutta kyllä Untokin on oikein kehityskelpoinen kaveri potkukelkkailuun. Luvassa siis jälleen kerran vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Jaffat tulloo!
6. tammikuuta 2012
Tänään Onnin ja Unton päivä on ollut täynnä hulabaloota. Päivällä pakkasin pojat autoon ja kävimme vierailulla kultaisen Jopen ja coton Jörön luona. Aluksi Onni ja Jörö pääsivät yhdessä hihnakävelylle, mikä taisi olla Onnille erityisen mieluinen asia, koska uusia hajuja riitti nuuskittavaksi enemmän kuin kerkisi nuuskutella. Hihnakävelyn jälkeen alkoikin sitten varsinaiset hulabaloot, kun koko koiralauma sai juoksennella vapaana lumipallojen perässä suuntaan ja vähän toiseenkin. Lopuksi Unto ja Jope saivat vielä oman kahdenkeskisen leikkihetkensä. Eikä tässä vielä kaikki. Onnin koirakontaktit saivat jatkoa vielä illalla omalla pihalla, kun x-rotuinen Daddy kävi meillä leikkimässä Onnin kanssa.
Sirppimäentien poppoo kiittää, kuittaa ja kumartaa. Hulabaloot hiljenevät yön ajaksi, mutta huomenna taas uusi päivä ja uudet seikkailut.
1. tammikuuta 2012
Vuosi alkoi aurinkoisessa pakkassäässä, joten pojat pääsivät aamulenkillä nauttimaan talvisesta tunnelmasta montun maastossa. Aamukävely suuntautui siis aivan kotimme lähimaastoon ja kävelty matka oli lyhyt, mutta aikaa kului retkeillessä peräti kaksi tuntia.