8. marraskuuta 2009
Eilen tapasimme pitkästä aikaa Saikun&Kassun ja Satun&Ukon Tohmajärvellä. Keltaisen, ruskean ja mustan pojan edellisestä tapaamisesta oli jo ihan liian pitkä aika, mutta leikit sujuivat taas hyvin. Tänään Onni pääsi lenkille Joutenlammen laavun maastoon ja lenkin jälkeen herkkusuu Onnille maistui nuotiolla paistettu makkara.
8. elokuuta 2009
Tänään kävin Onnin kanssa mätsärissä Reijolassa. Joku voisi sanoa, että sää suosi, mutta miun mielestä oli liian kuuma... Arvostelu alkoi melkein puoli tuntia myöhässä, mutta tässä vaiheessa Onni jaksoi esiintyä vielä ihan siedettävästi ja antoi tutkiakin hyvin. Onni voitti parinsa ja sai siis punaisen nauhan. Kun punaisten kehä alkoi, Onni ei enää jaksanut keskittyä, joten ymmärrettävästi sijoitusta ei tällä kertaa tullut. Siinä kuumuuden keskellä tuntui lähinnä vain hyvältä, että pääsimme lopultakin lähtemään kotiin :)
6. elokuuta 2009
Kesäloman aikana olemme lenkkeilleet lähes päivittäin muualla kuin Suhmurassa. Tassua on nostettu toisen eteen esim. Niittylahdessa, Reijolassa ja viimeksi tänään keskustassa. Kävimme kaupunkikävelyllä monien työkavereiden ollessa juuri ruokkiksella, joten rapsuttajia riitti kävelykadulla. Onni näki myös vossikan, mutta se ei aiheuttanut maalaispojassa paljoakaan ihmetystä. Maalaispoikia ei hevoset (tai lehmät ja muut maaseudun eläimet) paljoakaan kiinnosta.
Kesätauon jälkeen olemme aloittaneet itsenäisesti treenaamaan tokoa, tosin ihan vain arkitokon näkökulmasta. Ollaan nyt iltaisin käyty Suhmuran koulun kentällä harjoittelemassa ihan perusjuttuja: luoksetulo, paikallaolo, seuraaminen, noutaminen jne. Eilen harjoittelimme noutoja damilla ja hienosti damit palautuivat käteen, vaikka kentän reunalla olikin pieniä koirafaneja häiriötekijöinä.
3. elokuuta 2009
Edellisestä blogimerkinnästä on kulunut jo ihan liian pitkä aika, joten nyt on pakko kertoilla Onnin kuulumisia. Ei meille kyllä mitään ihmeellistä kuulu :) Edellisen blogimerkinnän jälkeen on eletty ihan tavallista arkea. Kesäkuun loppupuolella kävimme vaeltamassa Ilomantsissa aivan rajavyöhykkeen ja Koitajoen tuntumassa kulkevalla Tapion taipaleella. Erämaan maisemat olivat upeat ja sää suosi. Suosittelen muillekin retkikohteeksi! Heinäkuussa Onni pääsi pitkästä aikaa treffaamaan koirakavereitaan. Tapasimme Saikun&Kassun ja Satun&Ukon Tohmajärvellä mökillä ja poikien leikkimistä oli kyllä ilo seurata. Hienoa, että nämä nuoret urokset tulevat näin hyvin toimeen keskenään, vaikka edellisestä tapaamisesta olikin jo aikaa. Oli mukava päivä Onnilla ja omistajalla :)
Nyt kun kesäloma on lopultakin alkanut, voimme tehdä Onnin kanssa ihania pitkiä kävelylenkkejä myös keskellä päivää ja useat lenkit suuntautuvatkin näin lomalla vähän Suhmuran polkuja kauemmaksi. Ajelemmekin melkein joka päivä autolla jonnekin kivalle rannalle tai kaupunkiin kohti uusia lenkkipolkuja ♥
Tällä hetkellä ei ole ilmoittauduttu mihinkään näyttelyihin. Tutkin näyttelykalenteria ja saattaa olla, että seuraava näyttely on meillä vasta vuoden 2010 puolella. Kehissä tullaan kuitenkin vielä pyörimään omaksi iloksemme :) Syksyn tullessa varmasti kirjoittelen blogimerkintöjäkin useammin. Eli sivuja kannattaa seurata jatkossakin, koska kuvia päivitän säännöllisesti ja kuvat kertookin usein paljon enemmän kuin muutama rivi tekstiä :) Onni lähettää tassunjälkiä kaikille kotisivujen seuraajille ♥
2. toukokuuta 2009
Tohmajärvellä käytiin viettämässä mukava näyttelypäivä hyvässä seurassa. Tulosten osalta jatkettiin vanhalla linjalla eli NUO EH, NUK 2. Onni kuitenkin malttoi käyttäytyä ja esiintyä kehässä hyvin, joten siltä osin tietysti olen todella tyytyväinen. Kehän reunalla meinaa kyllä poitsulta vielä kärsivällisyys loppua, jos joutuu pitkiä aikoja odottelemaan paikoillaan, mutta kehässä meni siis tosi kivasti ja sehän onkin tärkeintä. Käydään nyt katsomassa vielä nämä toukokuun näyttelyt, joihin tuli ilmot laitettua, mutta sen jälkeen varmaan jäädään ennenaikaiselle eläkkeelle näistä näyttelyhommista ja harkitaan paluuta kehiin joskus vanhana poikana viimeistään siellä veteraaniluokassa ;)
Kehän reunalla oli hyvä tunnelma mukavien kavereiden ansioista, mutta oli kiva tavata myös uusia ihmisiä koirineen :)
12. huhtikuuta 2009
Tänään tuli agitreeneissä karu pudotus takaisin todellisuuteen. Valitettavasti esteiden suorittamisesta ei tullut yhtään mitään. Onnin keskittymiskyky ei riittänyt alkuunkaan, koska treeneissä oli juoksuinen ja juuri juossut narttu. Jos jotain hyvää pitää keksiä, niin onneksi Onni unohtaa tilanteen nopeasti ja se hormonihumala ei jää päälle. Ikävä tosiasia kuitenkin on, että treenaamisesta ei tule yhtään mitään, jos Onni haistaa juoksut. Harmillista :(
Onneksi tänään kuitenkin tapahtui myös iloisia asioita! Kävimme pitkästä aikaa ystävämme Kassun luona ja mukana vauhdikkaassa menossa oli myös Ukko. Ukkokin on labradorinnoutaja ja niinpä pellolla oli leikkimässä keltainen, musta ja ruskea rotunsa edustaja. Oli kyllä mukava seurata nuorten poikien vauhdikkaita leikkejä :)
5. huhtikuuta 2009
Viime viikkojen aikana olemme käyneet säännöllisesti 2-3 kertaa viikossa kävelemässä taajama-alueella muistelemassa hihnakäyttäytymisen sääntöjä ja toisten koirien kohtaamista. Nyt viikonloppuna saimmekin nauttia kauniista kevätsäästä, joten teimme taas pitkiä kävelylenkkejä Hammaslahdessa asti.
Tälläkään viikolla ei ollut agilityharjoituksia, joten emme sitten päässeet vielä tänäänkään treenaamaan. Toisaalta tämä sattui juuri sopivasti, koska nyt oli tänäänkin aikaa tehdä niitä pitkiä kävelylenkkejä ja nauttia auringosta. Mätsäritkin jätettiin väliin, koska en näin äkillisesti osannut sinnekään lähtöä alkaa touhuamaan. Näin pitkällä tauolla meinaa vain laiskuus iskeä ;D
Toukokuu ja meidän näyttelykehiin paluu lähestyy uhkaavasti. Onnilla on karvanlähtö pahimmillaan, joten voin vain kauhulla kuvitella missä kunnossa turkki on näyttelyissä. Saa nyt nähdä miten siellä näyttelyalueella ylipäätänsä edes pelkkä oleminen ja esiintyminen menee, kun ei ole nyt pitkään aikaan mihinkään massatapahtuman osallistuttu. Pitääkin käydä huhtikuun lopussa pari kertaa näyttelyharjoituksissa vähän harjoittelemassa kaunista käyttäytymistä.
22. maaliskuuta 2009
Agilityharjoittelu sai tänään jatkoa kun olimme toista kertaa ohjatuissa agilityharjoituksissa. Harjoittelimme ensinnäkin jo tutuksi tulleita esteitä, mutta otimme harjoitteluun mukaan myös kaksi uutta estettä.
ESTE: AVOTUNNELI, suorituskäsky: "putki". Tämä este oli selvästi jo muistissa ja ekat putkiharjoitukset menikin ihan kirjaimellisesti putkeen ainakin niissä suorituksissa, joissa Onni on putkeen ohjatessa minun vasemmalla puolellani. Toiselta puolelta ohjaaminen ei tälläkään kertaa mennyt yhtä hyvin, mutta saimme kuitenkin tehtyä myös muutamia onnistuneita suorituksia. Onni kuitenkin menee putkeen mielellään ja juoksee putken sisällä vauhdikkaasti, mutta miun itseni pitää nyt treenata molemmilta puolilta ohjaamista.
ESTE: UMPITUNNELI, suorituskäsky: "pussi". Pussin osalta otimme yhden edistysaskeleen ja tällä kertaa koulutusohjaaja ei enää pitänyt pussin päätä auki. Hyvin meni Onni-poika pussiin. Tämän esteen osalta tuo eri puolilta ohjaaminen ei tuottanut niin suuria ongelmia, mutta vaatii kyllä vielä tässä vaiheessa ohjauksen ihan läheltä ja rauhallisen hitaasti. Pussiin on mukava syöksyä!
ESTE: AITA, suorituskäsky: "aita". Harjoittelimme kahta aitaa siten, että jätin Onnin istumaan ja menin suorassa linjassa olevien aitojen taakse ja sieltä aitojen takaa annoin käskyt. Estekorkeus oli vielä suhteellisen matala, koska vaarana saattaisi täyskorkeissa aidoissa olla se alittaminen.
ESTE: PUJOTTELU, suorituskäsky: "kepit". Tämä oli meille uusi este radalla, mutta pakko tunnustaa, että tätä estettä olimme harjoitelleet "salaa" kotona, tosin aika köyhästi vain neljällä kepillä :) Ekat kahdentoista kepin oikeat pujotteluharjoitukset menikin nyt yllättävän kivasti, ehkä juuri itsenäisen harjoittelun ansiosta. Kädellä ohjausta tämä vielä vaatii, mutta Onni ymmärtää selvästikin jo alkeet keppien suorittamisesta, koska kädellä ohjaamista olen jo nyt pystynyt pikkuisen vähentämään tuon oman kotiharjoittelumme ansiosta. Tässä minulle haastetta tuottaa oikea-aikainen palkkaus, joka mahdollistaisi sen, että pääsisimme mahdollisimman nopeasti eroon kaikenlaisesta kädellä ohjaamisesta. Kepit on kuitenkin vaikea este, joten emme turhaan kiirehdi. Yritämme ensin luoda hyvän pohjan pujotteluun ja siitä sitten vähitellen vähennän ohjaamista.
ESTE: RENGAS, suorituskäsky: "rengas". Tämä oli ihan täysin uusi este meille. Aloitimme harjoittelun Onnin istuessa esteen toisella puolella ja koulutusohjaajan varmistaessa, ettei Onni pääse sujahtamaan renkaan ja kehikon välistä. Esteen toiselta puolelta ohjasin koiraa vetämällä käden renkaan läpi. Aika nopeasti Onni ymmärsi idean ja saimmekin monta onnistunutta suoritusta, kun harjoittelimme renkaan alkeita tällä tavalla avustetusti. Harjoittelimme myös muutaman kerran siten, että olin lähtötilanteessa samalla puolella rengasta kuin Onni ja siitä sitten kädellä ohjasin hyppäämään renkaan läpi. Vaatii vielä selkästi kädellä näyttämistä, mutta minusta tuntuu, että alkeet on jo ymmärretty.
15. maaliskuuta 2009
Tänään olimme ensimmäistä kertaa agilityharjoituksissa Kiteellä. Oli kyllä tosi kivat treenit ja mukava ryhmä :) Samassa ryhmässä on jo paljonkin pidemmälle edistyneitä koirakoita, mutta tämä on oikestaan tosi hyvä asia, koska pääsen näkemään hyvinkin eritasoisia suorituksia ja yritän niistä sitten ottaa mahdollisimman paljon opiksi omia suorituksiamme ajatellen. Näin aloittelijana harjoittelin Onnin kanssa vain yksittäisiä esteitä. Harjoittelimme avotunnelia, umpitunnelia ja aitaa.
ESTE: AVOTUNNELI, suorituskäsky: "putki". Aloitimme ihan suoralla ja lyhyellä putkella, jota sitten vähitellen pidennettiin. Onni menee putkeen huomattavasti paremmin ollessaan minun vasemmalla puolella. Tuo tapa on ihan vain TOKO-kentällä opittua, joten meidän pitää nyt mahdollisimman nopeasti alkaa treenaamaan myös tilanteita, joissa Onni on minun oikealla puolellani. Agilityssä koiraa pitäisi pystyä ohjaamaan sekä oikealta että vasemmalta, joten tässäpä heti treenattavaksi asia, joka on ajatuksena niin helppo, mutta tokon rutiineihin tottuneelle kuitenkin niin vaikea.
ESTE: UMPITUNNELI, suorituskäsky: "pussi". Ihan aluksi helpotimme pussin harjoittelua siten, että avustaja kasasi tunneliosan lyhyeksi ja piti tunnelin päätä auki. Sitten tunneliosa olikin jo normaalimitassa, mutta avustaja piti tunnelin päätä edelleen auki. Nyt Onni ymmärsi jo pussin idean ja tästä sitten vähitellen treenaamme lisää. Ollessaan minun vasemmalla puolella Onni toimi taas paremmin, mutta tässäkin esteessä ollessaan oikealla sen on huomattavasti vaikeampi hahmottaa tilannetta.
ESTE: AITA, suorituskäsky: "aita". Harjoittelimme melko matalalla olevalla rimalla, koska alkuvaiheessa korkealla olevan riman alittaminen olisi enemmän kuin houkuttelevaa. Sitten tulevaisuudessa, kun suoritustapa yhdistyy oikella tavalla käskyyn, korottelemme rimaa vähitellen. Tässäkin esteessä suoritukset menevät paremmin, kun Onni on minun vasemmalla puolellani.
Hauskaa oli treeneissä, ja niinhän agilityssä pitää ollakin hurjan hauskaa sekä koiralla että ohjaajalla. Odottelemme jo innolla seuraavia treenejä ja harjoittelemme ohjaamista molemmilla puolilla.
8. maaliskuuta 2009
Kevään herättämä harrastuskärpänen puraisi minua oikein kunnolla ja lähiviikkojen aikana aloitamme Onnin kanssa aivan uuden harrastuksen. Uskokaa tai älkää, mutta aloitamme ADHD-Onnin kanssa agilityn! Tästä vauhdikkaasta harrastuksestamme luvassa lisää raporttia lähiviikkojen aikana :)
3. maaliskuuta 2009
Olemme Onnin kanssa harrastaneet viime päivinä normaalia enemmän umpihangessa kahlaamista. Meillä on hyvin tallatut polut tuolla lähimetsissä, koska koko talven olemme lenkkeilleet pitkin samoja polkuja, mutta nyt olemme ihan tarkoituksella eksyneet polulta umpihankeen. Tekee hyvää Onnin ja omistajankin lihaskunnolle! Pitää nyt nauttia tästä liikuntamuodosta mahdollisimman paljon ennen lumien sulamista.
28. helmikuuta 2009
Edellisestä blogimerkinnästä on kulunut aikaa sen verran, että nyt on pakko päivitellä kuulumisia. Ei meille mitään ihmeellistä kuulu, tavallista kotikoiran arkea. Vapaana on juoksenneltu tietenkin jo tutuiksi tulleilla metsäpoluilla, mutta nyt vapaanaoloa on laajennettu jo vähän muuallekin, koska viimeisten viikkojen aikana Onni on ollut hyvin tottelevainen.
Talvi on ollut hiljaista harrastuspuolella, mutta kevät lähestyy ja kalenteriin alkaa vähitellen tulla merkintöjä. Kevään aikana olisi tarkoitus käydä muutama kerta pyörähtämässä koulutuskentällä ja lisäksi suunnitelmissa olisi lopultakin palata näyttelykehiin pitkän tauon jälkeen.
11. helmikuuta 2009
Suuntasimme kulkumme kohti pimeää metsää. Minä, Mika ja Onni. Otsalamput leikkasivat pimeyden melkein läpitunkemattoman muurin ja tuttu polku opasti meitä eteenpäin. Hiljaisuuden rikkoi ainoastaan ohi kiitävä juna matkustajineen, mikä lie IC ollut matkalla kohti Helsinkiä. Punainen valo vilkkui välille yhdessä suunnassa, välillä toisessa, kunnes lopulta syöksyi täysillä jalkoihimme vain kiilatakseen ohitsemme polkua pitkin kohti uusia seikkailuja, joita metsä tarjosi rauhan ja hiljaisuuden vastapainoksi. Pieni noutajapoika vastasi metsän kutsuun ja nautti elämästään juostessaan vilkkuvalo valjaissaan pitkin tuttua metsää. Jokainen puu ja polun mutka oli tuttu tuolle pienelle ystävällemme. Täällä lenkkeilemme lähes päivittäin. Voiko iltalenkiltä toivoa enempää?
8. helmikuuta 2009
Eilisen lupaukseni mukaisesti kävimme tänään peräkamaripojan kanssa kaupunkikävelyllä. Raportti jää tälläkin kertaa lyhyeksi, koska toisia koiria tuli vastaan vain muutamia. Kerrottakoon kuitenkin, että kohtaamistilanteiden osalta on tapahtunut paljon edistymistä verrattuna tilanteeseen ennen näitä säännöllisesti toistuvia kaupunkitreenejä. Ainakin kohtaamiset, joissa on varaa edes hieman väistää sivummalle menevät jo hyvin. Pienikin väistöliike rauhoittaa tilanteen ja Onni suhtautuu paljon rennommin toiseen koiraan. Jatkamme kuitenkin harjoituksia ja toivottavasti seuraavalla kerralla olisi enemmän koiria liikenteessä, niin saisi ihan kunnolla harjoiteltua.
7. helmikuuta 2009
Tällä viikolla olemme käyneet lähes poikkeuksetta vain juoksemassa irti metsälenkeillä ja hihnakävelyt ovat jääneet todella vähiin, joten huomenna suuntaamme taas kaupunkitreeneihin muistelemaan hihnkäyttäytymistä ja sosiaalisia taitoja. Siitä sitten raporttia huomenna :) Tällä viikolla olemme kuitenkin lenkkeilleet poikkeuksellisen paljon irti metsässä. Onneksi päivä pitenee vähitellen ja arkenakin on mahdollista päästä töiden jälkeen valoisaan aikaan lenkille.
Tuli taas todistettua tuon jätkäpätkän rohkeus. Esteitä ei pelätä ja tarvittaessa hypitään korkeelle ja kovaa pelkästä elämisen ilosta! Olimme lenkillä pellolla ja Onni hyppi ihan huvikseen aidan yli. Kukaan ei käskenyt eikä innostanut hyppimään, mutta yksi vain hyppii ja nauttii elämästään. Olisi varmasti jatkanut hyppimistä loputtomiin, mutta suuntasimme sitten kulkumme keskelle peltoa ja kutsuimme Onnin pois. Rohkeutta riittää myös sukeltaa pimeisiin ja ahtaisiin paikkoihin. Mikäpä tuollaista seikkailijaa estäisi mönkimästä veneen ja sen päällä olevan pressun alle? Siellä pimeässä (ulkona oli jo muutenkin pimeää ja pressun läpi ei valoa mennyt, ei yhtään!) jätkäpätkä sitten mennä nuuskutteli veneen päästä päähän asti. Moni poika ei tuollaiseen pimeään ja ahtaaseen paikkaan olisi mennyt houkuttelemallakaan, tai ei ainakaan vapaaehtoisesti olisi mokomaa paikkaa edes keksinyt, mutta Onni löytää ja sukeltaa täysillä kohti seikkailuja!
1. helmikuuta 2009
Tänään kävimme kertaamassa kaupunkikäyttäytymisen sääntöjä. Koiria oli liikkeellä yllättävän vähän, mutta niihin muutamaan kohtaamaamme koiraan Onni osasi suhtautua oikein hyvin. Onni ei yrittänyt haukkua eikä osoittanut merkkiäkään epävarmuudesta. Kaupunkikävelyjen kohtaamisharjoitukset tuottavat nyt selvästi tulosta! Peräkamaripojan elämään tottunut Onni luottaa nyt lopultakin siihen, että niistä toisista koirista voi ihan oikeasti mennä vain ohi. Kiitos Onnille hienosta käyttäytymisestä ♥
25. tammikuuta 2009
Tämän talvisen sunnuntain aloitimme eväsretkellä Pyhäselän jäälle. Sää ei ollut paras mahdollinen, koska järvellä tuuli jonkin verran, mutta silti oli taas todella mukava retki. Eväitä söimme erään saaren rannassa tuulen suojassa. Miten eväsleivät voivatkin maistua ulkoilmassa niin paljon paremmilta kuin kotona keittiönpöydän ääressä? Onni totteli tälläkin kertaa hienoesti, se ei edes yrittänyt karata jäällä juoksentelemaan pilkkijöiden ja moottorikelkkailijoiden perään. Hyvä Onni!
Sivut saivat eilen illalla uuden ulkoasun, jota vielä tänään viimeistelin. Värimaailma on jopa aikaisempaa harmaampi ja enemmän tai vähemmän suuria sävymuutoksia onkin tullut lähes kaikille sivuille, myös vieraskirjaan. Sivujen sisältö on nyt sijoiteltu aikaisemmasta poikkeavalla tavalla, merkittävin muutos on sivun oikeassa reunassa oleva uusi tietoalue. Otsikkobanneri on vanha, koska tykkään itse tuosta kuvasta vieläkin niin paljon. Luultavasti teen vielä pieniä muutoksia, joten sivuston toiminnassa saattaa olla ajoittain pieniä päivityksistä johtuvia toimintahäiriöitä. Toivottavasti viihdyt uusituilla sivuillamme!
18. tammikuuta 2009
Tänään kävimme päiväkävelyllä kotimme läheisyydessä olevan Haapajärven jäällä. Onni sai juoksennella jäällä irti, koska totteli niin hyvin. Saimme olla oikein ylpeitä tuosta jätkäpätkästä. Tuli taas todistettua monta kertaa, että kyllä se meidän pieni peräkamaripoika osaa! Jäällä ei ollut paljoakaan lunta, joten piti kävellä todella varovasti, ettemme liukastuisi. Onnia liukkaus ei haitannut, vaikka välillä vauhdin huumassa jarrutusmatkat menivät vähän pitkiksi. Hauskaa oli sekä Onnilla että ihmisillä!
15. tammikuuta 2009
Tänään teimme taas iltalenkin kaupungilla. Tällä kertaa kohtasimme vain kaksi koiraa ja niihinkin oli välimatkaa aika reilusti, joten kaupunkiharjoitukset jäivät tänään aika köyhiksi kohtaamisharjoitusten osalta. Teimme kuitenkin muutamia tottelevaisuusharjoituksia kävelylenkin aikana, koska ilman toisia koiriakin kaupunkiympäristö on täynnä häiriötekijöitä (ainakin peräkamaripojan mielestä).
13. tammikuuta 2009
Maalaispojan kaupunkitreenit saivat tänään jatkoa, kun kävimme taas kertaamassa käyttäytymissääntöjä kaupungilla. Nämä kaupunkiharjoitukset ovat mukavaa vaihtelua arkisiin lenkkeihimme. Tarkoitus olisi, että näistä kaupunkikävelyistä tulisi luonnollinen osa jokaviikkoista ohjelmaamme. Realistisena tavoitteena voidaan pitää vähintään yhtä kaupunkikävelyä viikossa, mutta näin alkuinnostuksen aikana kaupunkitreenejä tulee varmasti tehtyä useita kertoja viikossa. Kaupungissa asuvat varmasti ihmettelevät kaupunkitreenamisen tarvetta, mutta maalaispojalle nämä treenit ovat paitsi hyödyllisiä myös hauskoja. Kaupungilla nähdään vielä tämän viikon aikana!
11. tammikuuta 2009
Tänään kävin Onnin kanssa vähän normaalia pidemmällä hihnalenkillä. Suuntasimme askeleemme kohti Niittylahtea, tarkemmin Niittylahdenrannan asuntoalueelle. Onnin ei siis tarvinnut tänäänkään viettää maalaispojan tylsää elämää. Näimme kävellessämme paljon ihmisiä ja koiria, joten reissu oli kokonaisuudessaan onnistunut. Kävelymatkaa kertyi 16km.
10. tammikuuta 2009
Suhmura-cityssä voi maalaispoika elää huoletonta ja rauhallista elämää, mutta joskus on hyvä muistella, että miten pitäisi käyttäytyä ympäristössä, jossa vastaan tulee ihmisiä ja koiria. Tänään kävimme Onnin kanssa kaupunkikävelyllä. Alkumatkasta kaupungin tyttöjen jälkeensä jättämät tuoksut olivat Onnin mielestä vastustamattomia, mutta loppumatkasta käyttäytyminen oli jo oikein mallikelpoista. Tarkoitus olisi, että jatkossa kävisimme säännöllisesti kaupunkikävelyllä kertaamassa näitä taitoja.
Korvatippakuuri on jo rauhoittanut korvia aika hyvin, joten meidän ei tarvinnut pyytää eläinlääkäriltä enää mitään muita lääkityksiä. Hyvä näin! Korvatippakuuria on vielä muutama päivä jäljellä.
Uudet raksut (peura-peruna) ovat sopineet mahalle todella hyvin. Uudet raksut siis aloitimme jo jouluviikolla ennen korvatippakuuria, koska korvat ja maha olivat oireilleet jo pidemmän aikaa. Maha on toiminut näillä eväillä jo heti alusta asti todella hyvin. Vaikka ajallisesti ruokaa on syöty vain vajaan kolmen viikon ajan, massaa on alkanut kertyä Onniin ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Todella iso ero koko ulkoisessa olemuksessa, jos vertaa tilannetta ennen joulua ja nyt. Aikaisemmilla raksuilla Onni oli vähän väliä ripulilla ja ruoka ns. tuli läpi, joten eipä ne ravintoaineet päässeet kunnolla imeytymään. Niissä vanhoissa raksuissa vain varmasti oli joku ainesosa, joka ei Onskun massulle sopinut. Onneksi nyt on löytynyt ruoka, jolla on maha pysynyt kunnossa ihan ennätyksellisen pitkään. Kolme viikkoa ja nolla ripulia, jee! Toivottavasti peura-peruna soveltuu jatkossakin mahalle yhtä hyvin kuin tähän asti. Tietysti lisäplussaa olisi, jos pitkällä aikavälillä olisi edes pientä vaikutusta korviinkin. Tällä hetkellä olemme jo pelkän massun toiminnan takia todella tyytyväisiä uuteen ruokaan :)
3. tammikuuta 2009
Näyttelytaukomme jatkuu, koska Onnille tuli korvatulehdus. Aikaisemmin satunnainen korvien töhniminen on aina mennyt ohi pelkillä korvanpuhdistusaineilla ja korvatulehduksista ei ole jouduttu kärsimään, mutta syksyn jälkeen korvat ovat vaivanneet aikaisempaa enemmän, joten tänään kävimme eläinlääkärissä. Onni oli oikein reipas potilas ja lähinnä vain nautti korvien tutkimisesta ja hoitamisesta. Se on jo oppinut, että korvien hoitaminen helpottaa oloa. Molemmissa korvissa oli korvatulehdusta, toisessa enemmän, toisessa vähemmän. Nyt alkuun saimme hoidoksi korvatippoja, mutta jos vaiva ei ensi viikon puoliväliin mennessä ala helpottamaan, joudumme ottamaan uudestaan yhteyttä eläinlääkäriin. Kuitenkin jo nyt on selvää, että Kajaanin tamminäyttely jää meiltä tänä vuonna käymättä doping-sääntöjen takia. Ei harmita yhtään, koska korvat ovat kuitenkin tärkeämmät!
Muun hoidon ohella seuraamme myös ruokavalion vaikutusta korviin, koska on paljon mahdollista, että ruoka, jota olimme syksyn jälkeen syöttäneet, ei sovellukaan syystä tai toisesta Onnille. Sitä ruokaa ei enää syötetä ja nyt Onni syö ihan kokeilumielessä peura-perunaa. Tällä ruokavaliolla meidän pitäisi jatkaa eläinlääkärin ohjeen mukaan vähintään parin kuukauden ajan, että saisimme selville rauhoittuuko korvat. Jos näillä uusilla raksuilla maha ja korvat pysyvät kunnossa, niin tietysti tätä syödään jatkossakin!
Onni lähettää kuitenkin terveiset kaikille Kajaaniin matkustaville kavereilleen ja toivottaa menestyksekästä näyttelypäivää!
1. tammikuuta 2009
Nyt on vuosi 2008 siirretty historiaan, ja kuono on jo käännetty kohti vuoden 2009 kujeita. Vuoden vaihduttua vanhat blogimerkinnät on siirretty arkistoon. Vanhoja kuulumisiamme pääset lukemaan sivun ylä- ja alareunoissa olevista vuosilinkeistä.
Nyt olisi ilmeisesti aika asettaa tavoitteet vuodelle 2009, mutta asiaa mietittyäni totesin, ettei meillä mitään mitattavissa olevia tavoitteita paljoakaan ole. Tärkeintä on kuitenkin se arkinen elämä ja yhdessä touhuaminen. Muutamassa näyttelyssä aiomme käydä ja olisi kiva saada Onnille kevään tai kesän aikana näyttelystä laatuarvostelu ERInomainen. Näyttelyvuosi meillä alkaakin jo 11. tammikuuta Kajaanin tamminäyttelyssä, mutta vielä emme menestymisestä edes haaveile, koska näkisin Onnin tarvitsevan vielä kehittymisaikaa ainakin kahden vuoden ikään asti. Kajaanista puheen ollen mainittakoon vielä, että sinne on ilmoittautunut hurja määrä labbiksia! Peräti 83 labbista, joista uroksia on 39.