3. lokakuuta 2010
Tänään Unto pääsi pitkän tauon jälkeen treeneihin, kun osallistuimme Pyhäselän koirayhdistyksen hakupäivään täällä Suhmurassa. Päivän aikana oli hienoa seurata kokeneempien harrastajien suorituksia, mutta pääsimme myös Unton kanssa kokeilemaan vähän haun alkeita yksinkertaisilla harjoituksilla. Kivaa oli, joten jatkamme alkeiden harjoittelua itsenäisesti ja ehkä ensi kesänä yritämme päästä mukaan johonkin ryhmään treenaamaan.
Unton osalta oli hyvin nähtävissä pitkän treenitauon vaikutukset ja olimme ottaneet vähän takapakkia kesän onnistuneiden tokotreenien jälkeen. Tärkeintä on kuitenkin, että pikkupoika on nyt terve, joten pääsemme vauhdikkaasta elämästä nauttimisen ohella myös vähitellen palauttelemaan muistiin niitä koulutuksen perusteita. Mitään tavoitteita emme itsellemme enää aseta, touhutaan ja harrastetaan omaksi iloksemme :)
20. syyskuuta 2010
Syksy on saapunut Sirppimäentielle ja tämä syksy onkin onnea täynnä, koska pääsemme nyt pitkästä aikaa kiinni normaaliin elämänrytmiin poikien kanssa.
Pikkuinen Unto loukkasi kesällä vasemman hauisjänteen (bicepsjänne) todennäköisesti rappusilta hyppäämisen seurauksena. Huoli pienestä ystävästämme oli kova ja mielessä kummitteli pahimmat mahdolliset vaihtoehdot, joten sulkeaksemme pois nivelongelmat kuvautimme Unton eturaajat jo kesällä. Nivelet näyttivät onneksi normaaleilta ja aristus paikannettiin tutkimuksessa hauisjänteeseen, joten pystyimme huokaisemaan helpotuksesta, vaikka hauisjänteen vammojakaan ei pidä vähätellä. Aluksi hoitona oli lepoa ja söimme myös kaksi tulehduskipulääkekuuria. Unto oli oikein reipas pikkumies ja sopeutui lepoon todella hyvin, vaikka eläinlääkärin määräämä hyppimisen ja pomppimisen välttäminen ei hyvistä aikomuksista huolimatta aina ihan täysin onnistunutkaan. Syyskuussa kävimme vielä varmuuden varalta kontrolliröntgenissä ja suureksi iloksemme nivelet näyttivät melkeinpä täydellisemmiltä kuin viimeksi, ja vaivan syy oli edelleen paikannettavissa hauisjänteeseen. Unto ei tarvinnut enää tulehduskipulääkekuuria ja hoidoksi määrättiin vain rauhallista ja tasaista liikuntaa. Alkuvaiheen jälkeen liikunta onkin jännevammojen hoidossa tärkeä hoitomuoto, mutta samalla on muistettava kiinnittää huomiota lihashuoltoon. Kuntoutus on edennyt hyvin ja jalka kestää jo rasitustakin. Olimme kuitenkin pitkän aikaa vähemmällä liikunnalla, joten rasitusta on lisättävä vähän kerrallaan, koska emme halua vaivan uusiutuvan. Kiitokset hyvästä hoidosta Untoa hoitaneelle eläinlääkäri Kirsi Mäkimattilalle ja koko Kivuttoman henkilökunnalle!
Sirppimäentien pojat joutuivat Unton toipumisen varmistamiseksi ulkoilemaan pitkän aikaa erikseen, joten pojista oli mukavaa, kun pääsivät pitkästä aikaa yhdessä lenkille! Vähitellen pääsemme siis kiinni normaaliin elämänrytmiin ja Untokin pääsee treeneihin pitkän tauon jälkeen.
Mukavaa syksyn jatkoa kaikille Sirppimäentien faneille ja myös satunnaisesti sivuilla vieraileville ohikulkijoille!
2. heinäkuuta 2010
Eilen aloitimme Unton kanssa pentukurssin Niittylahdessa. Tällä kertaa keskityimme koulutuksessa kontaktiin ja harjoitukset olivatkin jo tuttua touhua Untolle, joten tämän päivän oppitunti meni pieneltä pojalta oikein hyvin. Tälläkin kertaa voin siis vain kehua ja kiittää miun rakasta Untoa
10. kesäkuuta 2010
Unton oppivuodet alkoivat tänään tokotreenailun merkeissä. Harjoittelimme kontaktia, perusasentoa ja seuraamista erilaisten harjoitusten avulla. Unto oli kentällä rauhallinen ja ikäisekseen keskittymiskykyinen. Se malttoi jo treenien alkuvaiheessa istua rauhallisesti paikallaan, vaikka ympärillä oli hyvin erilaisia koiria :) Välillä mielenkiinto toisia koiria kohtaan saattoi vähän herätäkin, mutta aivan yhtä nopeasti mielenkiinto kohdistui takaisin minuun. Ihanaa Unto, ihanaa!!!
Treeneissä harjoituksia tehtiin kentällä olevia tehtävärasteja kiertämällä. Ensimmäiseksi olin Unton kanssa rastilla, jossa harjoittelimme liikkumista erilaisella alustalla, joka oli jonkinlainen kasassa oleva pressu/kevytpeite. Kävelin ensin Unton kanssa vain alustan yli, mikä meni hyvin, joten siirryin seuraavaan vaiheeseen eli Unton piti seurata alustan päällä sen pituussuunnassa. Eipä tuo erikoinen, kahiseva ja kasassa oleva alusta vaikuttanut ainakaan suoritusta huonontavasti. Sitten siirryimme seuraavalle rastille, jossa teimme harjoituksia perusasennosta kääntyen perusasentoon. Ihan kivasti meni tämäkin, vaikka perusasennon suoruudessa ja tiiviydessä onkin vielä hiomista. Tämä annettakoon anteeksi, koska opetin perusasentoa Untolle ensimmäisen kerran vasta muutama päivä sitten ;) Kolmannella kohdallemme osuneella rastilla piti tehdä kontaktiharjoituksia, joissa koira piti saada ottamaan kontaktia, vaikka makupalaa oli kädessäni häiriötekijänä esim. sivulla tai pään päällä. Lisäksi tein harjoituksen, jossa makupala oli koiran edessä kenkäni päällä. Kivasti meni tämäkin harjoitus, hienoa Unto! Seuraavalla rastilla teimme perusasentoharjoituksia ja viimeiseksi harjoittelimme perusasentoa, seuraamista ja (mikä tärkeintä) niiden oikeaoppista palkkaamista. Siinäpä sitä onkin meikäläiselle kotiläksyä ;)
Rastien jälkeen teimme vielä pujotteluharjoituksen, jossa sai hullutella ja innostaa koira pujottelemaan nätisti toisten koirakoiden välistä. Tässä vaiheessa alkoi jo väsymys painaa pikkupoikaa, mutta onneksi treenit olivatkin jo lopussa. Nyt odottelemme innolla jo seuraavia treenejä :)
27. toukokuuta 2010
Tänään Unto pääsi osallistumaan työpaikkani virkistysiltapäivään. Tottahan toki piti ottaa kaikki ilo irti, kun kerrankin oli mahdollista virka-ajan puitteissa lenkkeillä koiran kanssa, tavata koirakavereita, koirapuistoilla ja läträtä vedessä Jokiaseman rannassa. Mitäpä muuta voi pieni virkamies ja vielä pienempi noutajapoika toivoa elämältä?
23. toukokuuta 2010
Tänään pojat kävivät mökillä uimassa. Unto oli ensimmäistä kertaa rannalla, mutta tunnetusti noutajan veri vetää veteen, joten pikkujätkä meni suoraan järveen uimaan. Mitä iso-Onni edellä, sitä pikku-Unto perässä. Uimaretkelle tuli lähdettyä vähän yllättäen, joten kamera ei ollut mukana. Pääasia, että pojilla oli hauskaa ♥
Torstaina Untolta irtosi ensimmäiset yläetuhampaat ja tänään lähti jo yksi kulmahammaskin. Yläetuhampaiden irtoamista tiesin "tilastojen valossa" jo vähän odotellakin, mutta ensimmäinen kulmahammas irtosi vähän ennakoitua nopeammin. Nyt vain toivotaan, että muutkin maitohampaat lähtisivät ajallaan ja pysyvät hampaat kasvaisivat nätisti oikeille paikoilleen.
25. huhtikuuta 2010
Edellisestä blogimerkinnästä on jo kulunut kohta kuukausi, joten nyt lienee aika päivittää kuulumiset. Aika on kulunut nopeasti ja kevät on jo pitkällä myös täällä Sirppimäentiellä. Unto kasvaa päivä päivältä ja painoa on tullut keskimäärin vähän vajaa kilo viikossa. Yhteiselämä Onnin kanssa on lähtenyt hienosti käyntiin ja lomien jälkeen paluu arkeen sujui oikein mallikkaasti poikien viettäessä heti alusta alkaen arkipäivät keskenään kotona.
Tänään kävin Unton kanssa ihmettelemässä kaupungin elämää Niinivaaralla. Nähtiin koiria ja ihmisiä, joten tämän pienen kaupunkikävelyn aikana saimme harjoiteltua sosiaalisia taitoja matkan lyhyydestä huolimatta. Kotimatkalla tapasimme vielä Tiina-kasvattajan Reijolassa, joten sunnuntairetkemme oli enemmän kuin mukava! :)
30. maaliskuuta 2010
Tänään Unto pääsi ensimmäistä kertaa kaupungille, kun kävin näyttämässä pentua työkavereille virastotalon pihalla. Reippaana poikana siinä sitten haisteltiin (ja maisteltiin) rapsuttajia. Kiitokset rapsuttajille tästä pennun sosiaalistamiseen käytetystä hetkestä! Rohkea ja reipas poika se jo onkin, mutta tulevaisuutta ajatellen nämä viikot ovat tärkeitä. Erilaiset tilanteet ja ympäristöt, joihin nyt saan pennun tottumaan, tulevat jatkossa olemaan sen mielestä tuttuja ja turvallisia asioita, joiden takia ei kannata intoilla liiaksi.
Kotiin tultua leikkasin Unton kynnet ja operaatio sujui täysin ilman rimpuilua, koska aloitin leikkaamaan kynsiä pennun ollessa väsynyt ja unenpöpperössä. Hyvin meni ja molemmille osapuolille jäi mielikuva mukavasta hoitotoimenpiteestä ♥
27. maaliskuuta 2010
Unton kanssa on nyt aloitettu tutustumaan ympäröivään maailmaan. Viime päivien ohjelmassa on ollut arkipäivän rutiineihin liittyviä asioita mm. hihnakävelyä, automatkustamista ja vieraisiin tutustumista.
Unto on rauhallinen ja sopeutuvainen pentu. Helpompaa labbispentua ei voisi kuvitella olevan olemassakaan. Tämä pikkuinen vaikuttaisi miettivän ensin ja tekevän vasta sitten, joten päätön kaahailu on meille täysin tuntematon käsite. Unto on pystynyt sopeutumaan hyvin erilaisiin tilanteisiin ja se on osannut rauhoittua nukkumaan myös uusien tilanteiden keskellä. Tää jätkäpätkä ei paljoa stressaa ympäristön tapahtumista! Aivan ihana pikkukaveri ♥
25. maaliskuuta 2010
Lopultakin odotus palkittiin ja tiistai-iltana suuntasimme auton keulan kohti Niittylahtea ja tuttua Halolan kenneliä, jossa pikkuinen Unto-poika meitä jo odottikin. Muutamalle ystävälle olinkin jo kertonut kuka onkaan tämä meidän Unto, mutta suurimmalle osalle en ollut vielä salaisuutta paljastanut. Jätin kuitenkin riittävästi vihjeitä, joten monet noutajaharrastajat kyllä arvasivat, että kysymyksessä on urospentu Halolan M-pentueesta. Niinpä tiistai-iltana pieni keltainen Halolan Mörrimöykky saapui Sirppimäentielle ♥
Kotiin saapumisen jälkeen aloitettiin Onnin ja Unton tutustuttaminen toisiinsa. Onni oli tuttuun tyyliinsä tosi innoissaan kaverista, joten pari kertaa tämä isompi karvakasa piti laittaa jäähylle koiraportin taakse, että pikkuinen Unto sai nukkumisrauhan. Ensimmäisen illan jälkeen tilanne kuitenkin rauhoittui ja nyt pojat osaavat olla tosi rauhallisesti toistensa seurassa. Jopa Onnikin antaa Unton olla rauhassa, kun näkee pikkuisen olevan nukkumassa. Välillä pojat nukkuvat vierekkäin ja Onnin rakas nukkumamökki on nyt molempien poikien yhteiskäytössä poikien nukkuessa siellä vapaaehtoisesti vierekkäin ♥
Unton luonteesta voisi tässä vaiheessa sanoa, että onpas todella rauhallinen ja kiltti, mutta samalla myös reipas pentu ♥
15. maaliskuuta 2010
Tänään napsahti Sirppimäentien vieraslaskurissa 10 000 kävijän raja rikki. Sirppimäentien poppoo kiittää uskollisia faneja ja satunnaisia sivuilla vierailijoita. Yhdessä olemme tehneet ainutlaatuisesta Sirppimäentiestä vähän tunnetumman paikan asua ja elää! Kiitos ♥
4. maaliskuuta 2010
Sirppimäentien tarkkasilmäistäkin tarkkasilmäisempien fanien keskuudessa on jo jonkin aikaa aiheuttanut päänvaivaa eräs sivustolle tullut uudistus... Pohdiskelusta huolimatta vain harvat fanit ovat uskaltautuneet kysymään lisätietoja ;)
Vielä ei ole aika paljastaa salaisuuksia, mutta seuraavien viikkojen aikana voi sivuille ilmestyä pieniä vinkkejä tulevasta. Nyt vois tietysti laulaa luikauttaa jotain arvoitukseen sopivaa, mutta jätetään nämä vihjeet vielä myöhempään ajankohtaan ;)